Vierailu Masai kylään!

Pääsimme Louisin ansiosta vierailemaan aitoon Masai kylään, joka ei vastaanota luokseen muita ulkopuolisia kuin Lousin tuomat vapaaehtoistyöntekijät eikä siis näin ole mikään turreille pystytetty kulissikylä. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja avasi meille hyvin Masai kulttuuria ja pääsimme tutustumaan heidän koteihinsa, kuulemaan heidän kulttuuristaan, osallistumaan perinteiseen tanssiin sekä näkemään heidän juhla-ateriansa valmistuksen (johon kuului vuohen teurastus) ja maistamaan sitä. Oppaanamme toimi (komea) Masai mies Richard, ja saimme esittää erilaisia kysymyksiä heidän kulttuuristaan hänelle ja 35 vuotta kätilönä toimineelle naiselle. Heti saavuttuamme saimme lämpimän vastaanoton ja meitä odotti tervetuliaistanssi ja lapset riensivät luoksemme.

Tervetuliaistanssi

Lapset halusivat pitää jatkuvasti kädestä kiinni

Richard

Masait ovat itäafrikkalainen paimentolaiskansa, joka elää pääosian Tansanian ja Kenian alueella. Heillä on oma kielensä maasain kieli eli maan kieli. Maasaiden arvellaan lähteneen alunperin jostain Niilin laakson alueelta, josta he ovat vaeltaneet nykyisille asuinsijoilleen paremman laidunmaan toivossa. Heidän pääelinkeinonsa on karjan (vuohien, lampaiden ja lehmien) laiduntaminen, ja autoteiden varrella törmääkin paljon masaihi, jotka laiduntavat karjaansa. Masait myös myyvät tekemiään käsitöitä markkinoilla ja toreilla. Masait ovat omavaraisia laiduntaen ja kasvattaen ruokansa itse.

Karjaa

Masait asuvat vähintäänkin alkeellisissa oloissa verraten muuhun kehityksen mahdollistamaan tansanialaiseen meininkiin, mutta tämän elämäntyylin ja kulttuurin he haluavatkin säilyttää sekä pysyä luonnonläheisinä. He asuvat savimajoissa, jotka ovat tehty naudan lannasta ja oksista, majat ovat naisten rakentamia. Savimajoissa on kolme huonetta, jonka ensimmäisen huoneen virka on toimia yhtäaikaa eteisenä, suihkutilana ja istumatilana. Huoneen takana oli ensimmäinen nukkumatila, eli savesta ja muusta maaaineksesta koottu koroke, jonka päällä oli eläimen talja. Tämä oli miehen nukkumatila, mies ja vaimo eivät siis nuku samassa tilassa. Huoneen vieressä oli keittiö, jossa oli tulisija, muuten savimaja oli todella pimeä, koska seinällä oli vain yksi pieni reikä, josta tuli valoa. Ikkunoita savimajassa ei ollut ollenkaan. Keittiön vieressä oli vielä yksi huone, jossa naiset nukkuvat. Myös vuohenpoikaset säilytettiin savimajassa turvassa ulkoisilta uhilta.

Vuohen poikanen

Miehen nukkumatila

Keittiö ja ainoa "ikkuna"

Masai kulttuurissa miehellä voi olla useampia vaimoja, ja tätä vaimokeräilyä pidetäänkin arvostettavana yhtälailla kuin karjan määrääkin. Miehellä saa olla niin paljon vaimoja, kuin hän vain pystyy huolehtimaan. Masaikulttuuriin kuuluu myös pakkoavioliitto, jonka sopii yleensä isät. Tällöin ikäerot voivat olla suuriakin, tässä kylässä oli 16-vuotias nainut yli 60-vuotiaan miehen. Naiset asuvat eri savimajoissa, joissa mies sitten kiertelee. Lastenkasvatus yhdessä ruoan laiton, lehmien lypsämisen ja veden haun kanssa kuuluvat naisten vastuulle. Naisilla on kuitenkin velvollisuuksien lisäksi valtaakin, heillä on valta karjaan, mutta he eivät saa myydä niitä. Karjaa he saavat myötäjäisten yhteydessä. Ykkösvaimo on aina nuorimmainen vaimo.

Kylän naiset pukivat meidät masai asuihin

Tanssi alkaa!

Masai kulttuurissa ympärileikataan miehet ja valitettavasti myös naisetkin. Naisten ympärileikkauksista kysyttäessa vastaukset eivät olleet selkeimmästä päästä, mutta saimme kuvan, että tässä heimossa ei tehdä naisten ympärileikkauksen kattavinta/pahinta versiota, vaan "pelkästään" klitoris leikataan. Tämä perinne on vahvasti heidän kulttuurissaan ja he todella uskovat toimenpiteen olevan tytön etujen mukaista.

Masaiden koiria

Saimme myös osallistua "juhlalliseen" vuohen uhraukseen, jossa vuohi uhrattiin perinteisin menetelmin. Tämä rituaali olisi suoritettu, vaikka emme olisi paikalla olleet. Emme tilannetta mielellämme seuranneet, mutta täytyy muistaa, että suomalaiseen tehotuotantoon verrattaen masait todella kunnioittavat eläintä ja sen elämää, joten tämä on eettisesti vähemmän arveluttavaa toimintaa.

Tulentekoa

Hetki ennen uhrausta.

Masait käyttävät hyödykseen KAIKEN ruumiista

Perinteisesti veri juodaan

Lihan grillausta

Pala maksaa

Kylän kätilö 35-vuoden työkokemuksella

Masaille masaisoturit ovat hyvin arvostettuja. Aiemmin soturiksi pääsemiseksi tuli tappaa leijona, mutta koska leijonia ei enään ole samaan malliin maisemissa, niin nykyään soturiksi kouluttaudutaan selviämällä luonnossa tietty aika. Richard näytti meille puun, jota syömällä päihtyy "vihaiseksi", ja miehet viettävät kolme kuukautta luonnossa juoden tästä päihdyttävästä vihaisuuspuuta tehtyä juomaa, ja jokaisella miehellä on mukanaan yksi lehmä, joita he sitten yksitellen syövät elääkseen. Kuulostaa vähän suomalaiselta mökkireissulta! 

Richard ja mystinen vihaisuuspuu

Lastenvankila eli Mahabusu ya watoto

Lastenvankila sijaitsee lähellä Moshin keskustaa ja myös aika lähellä vapaaehtoistentaloa, jossa asumme. Vankilarakennukseen kuuluu toimisto, pieni sisäpiha, tyttöjen ja poikien makuuhuoneet sekä  luokkahuone, jonka takana sijaitsee vankilan keittiö. Vankilan pihapiirissä on puutarha ja pelto, jossa lapset viljelevät ruokaa. Lapset saavat nykyisin päivisin liikkua vapaasti vankilan sisätiloissa mutta vankilan ulkopihalla olemiseen he tarvitsevat luvan.

Päivittäin vaihtuva tilanne

Lapset ovat lastenvankilassa, koska heitä epäillään erilaisista rikoksista, eli lastenvankila on niin sanotusti tutkintavankila, jossa lapset odottavat pääsyä oikeuteen ja oikeuden päätöstä. Tarkoitus olisi, että lapset olisivat vankilassa vain väliaikaisesti, mutta Tansanian hitaan oikeusjärjestelmän vuoksi osa lapsista saattaa joutua olemaan lastenvankilassa jopa vuosia. Lapset ovat iältään yleensä 10-17 –vuotiaita ja heidän määrä vaihtelee noin 16 lapsesta enintään 45 lapseen. Aloitettuamme harjoittelun lapsia on ollut 16-18, joista suurin osa eli noin 15 poikia.

Keittiö

Keittiön seinästä

Tiskiallas

Lastenvankilan henkilökuntaan kuuluu vankilan johtaja, paikallinen sosiaalityöntekijä ja paikallisia naisia, jotka toimivat vartijoina sekä heidän kuuluisi avustaa välillä lapsia esimerkiksi ruoanlaitossa. Lasten kanssa vankilalla ei kuitenkaan päivisin työskentele kukaan ja siksi harjoittelijat ja vapaaehtoistyöntekijät ovat siellä tärkeitä. Olemme myös kuulleet, että mikäli paikalla ei ole ketään ulkopuolista työntekijää, kuten vapaaehtoisia tai harjoittelijoita, lapset saattavat joutua olemaan lukittuina makuuhuoneisiin. Tämä tilanne on kuulemma kuitenkin parantumaan päin, mutta emme tiedä siitä vielä enempään.

Tyttöjen vessa

Vessan lavuaari

Tyttöjen huone

Poikien huone

Lastenvankilalla päivittäiset velvollisuudet kuten siivous, ruoanlaitto ja puutarhanhoito ovat lasten omalla vastuulla. Lastenvankilassa käytettävä vesi (myös juomavesi) on sadevettä, jota kerätään säiliöihin. Lastenvankilan lapset saavat ruokaa, mutta vaatteita, kenkiä, koulutarvikkeita ja muita meteriaaleja lapsilla on vain mikäli joku ulkopuolinen niitä sinne lahjoittaa. Koska valtiolta ei saada tarpeeksi rahoitusta vankilalle sillä ei ole tarpeeksi rahaa palkata työntekijöitä ja vankilalla voi olla  pulaa muun muassa vaatteista, saippuasta ja joskus jopa ruoasta. Tällä hetkellä sadekauden aikana ja sen jälkeen pellot kuitenkin tuottavat satoa ja ruokaa on enemmän sekä monipuolisemmin.

Sisäpihan maalauksia

Sadevesiallas

Vankilan harjoittelun ensimmäiset kaksi viikkoa takana

Safarilta kotiuduttuamme aloitimme maanantaina orientaation, johon kuului talon ja kaupungin esittely sekä muita tarvittavia paperiasioita. Tiistaina menimme tulkkimme kanssa vankilaan ensimmäistä kertaa. Vankilan johtaja esitteli meille vankilan tilat, jonka jälkeen hän vei meidät luokkaan missä lapset olivat odottamassa meitä ja jätti meidät sinne. Emme olleet ihan valmistautuneet pitämään tunteja heti ensimmäisenä päivänä vaan luulimme ensimmäisen päivän menevän lähinnä esittelyiden ja informaation merkeissä ja siksi esittelyiden jälkeen jouduimme hiukan improvisoimaan. Päivä sujui kuitenkin mukavasti ja lapset ottivat meidät todella iloisesti vastaan.

Vankilan muuri

Vankilan sisäpiha

Keskiviikkona ennen vankilalle menoa pääsimme tutustumaan paikalliseen sairaalaan, jossa kaksi vapaaehtoistentalon asukasta olivat harjoittelussa. Kiersimme sairaalassa kaikki osastot läpi ja saimme esittää henkilökunnalle kysymyksiä. Pääsimme kierroksella näkemään muun muassa puolituntia aikaisemmin syntyneen suloisen vauvan keskoskaapissa. Sairaalan jälkeen menimme vankilalle ja mukaamme tuli muita vapaaehtoisia tutustumaan vankilaan. Loppupäivän vankilalle menikin sitten tutustuen ja leikkien.

TVL harjoittelijat (ensihoitajia)

Puolituntia aikaisemmin syntynyt vauva

Tippapullot käyttöön

Torstaina aloitimme vankilalla varsinaiset tunnit. Koska meitä on vankilalla tällä hetkellä kolme harjoittelijaa jaoimme päivät kolmeen osaan, joista jokainen suunnittelee jokaiselle päivälle yhden osion. Saimme myös huomata,  että koska meillä kenelläkään ei ole suuremmin aikaisempaa kokemusta opettajana olemisesta, eikä meillä ole käytettävissä minkäänlaista materiaalia, tuntien suunnitteluun menee joka ilta monta tuntia. Tuntien suunnittelua on myös vaikeuttanut se, että sadekausi on alkanut Moshissa ja vaikka päivisin sää on useinmiten hyvä iltaisin vettä tulee senkin edestä. Täälläpäin kun sade alkaa sähköt menevät ja netti niiden mukana. Olemme kuitenkin vaikeuksista huolimatta onnistuneet suunnitteluissamme ja lapset ovat olleet tosi innokkaita oppijoita. Tähän mennessä olemme pitäneet tunteja muun muassa hygieniasta, murrosiästä, sukupuolitaudeista sekä niiden lisäksi perusaineista kuten matematiikasta, englannista, maantiedosta ja musiikista. Perjantaisin lapsille on luvattu elokuvapäivä ja silloin veimme vankilaan vanhan tietokoneen talolta ja iltapäivällä koko luokka kerääntyi pienen läppärin ympärille tuijottamaan innoissaan leffaa.

Lasten maalaamat munat

Seuraava viikko meni jo vähän totutummin iltaisin tunteja suunnitellessa ja päivisin niitä toteuttaessa. Torstai oli kuitenkin päivistä poikkeus sillä silloin järjestimme lapsille pienen pääsiäisriehan, jonka aikana kerroimme lapsille suomalaisesta pääsiäisestä,  maalasimme pääsiäismunia, etsimme karkkiyllätyksiä vankilan puutarhasta ja lopuksi katsoimme Leijona kuningas elokuvan. 

pääsiäiskarkkeja

Pussien piilottamista

Vankilan kissa, Manu II

Ensimmäisillä viikoilla vankilassa ostimme osalle lapsista sandaalit, sillä he eivät omistaneet ollenkaan kenkiä. Sen lisäksi ostelimme vankilaan puhdistusaineita, haavasiteitä sekä kuukautissuojia, koska niitäkään vankilalla ei ollut.