4. viikko

Neljännelle viikolle meillä oli paljon suunnitelmia ja tekemistä. Viikon aikana tulisi uusi ruotsalainen miespuolinen vapaaehtoistyöntekijä (samalla Louis tulisi käymään saarella), viime viikolla syntynyt vauva tulisi olemaan talossa, pitäisi maalata women sober house, suunnitella yhdessä naisten kanssa mainokset ja kutsut tulevaa fashion showta varten, vierailla orpokodissa sekä suunnitella ja toteuttaa retki naisten kanssa Prison islandiin rentoutumaan, uimaan ja katsomaan jättikilpikonnia! Tähän mennessä tutuksi tulleeseen afrikkalaiseen tapaan suunnitelmilla on kuitenkin tapana muuttua...

uusi tulokas, lähteiden mukaan elopainoa 4,5 kg 

Perinteiden mukaisesti vauvalta ajaletiin hiukset ja hän sai kasvoilleen hyvää onnea tuovia kasvomaalauksia

Vanha taaperomme on kärsinyt mustasukkaisuudesta uuden vauvan tulon jälkeen

Viikon aluksi saimme taas huomata, että viikonloppu oli taas tuonut mukanaan uuden asukkaan (uuden vauvan lisäksi). Tällä kertaa kyseessä oli sekavahko sansibarilainen nainen, jonka tanskalaiset naiset olivat tuoneet saaren pohjoisosasta mukanaan. Tanskalaiset olivat olleet siellä lomailemassa, mutta tavattuaan naisen, he ajattelivat että hänen olisi parempi women sober housessa. Nainen oli 33-vuotias, hyvinkin sekaisin sekä kaikkien iloksi viimeisillään raskaana. Hänen itsensä mukaan meneillään oli 8. kuukausi. Uusi tulokas ei puhunut kuin swahilia ja italiaa, mutta tulkin avustuksella saimme selville, että crack ja heroiini olivat kuuluneet hänen elämäänsä jo 25 vuotta ja lapsi on hänelle jo kolmas. Naisen alkupäivät olivat vaativia ja hän muun muassa löi päänsä ikkunaan saaden otsaansa syvän haavan. Tätä haavaa puhdistelimmekin itse useampaan otteeseen, talolla kun ei ensiaputarvikkeita ole. Laastarin virkaa sai siis toimittaa muun muassa itse tehty desinfiointipyyhe-maalarinteippi-viritelmä.

Uuden asukkaan lisäksi women sober housen oli tarkoitus saada tällä viikolla uusi ruotsalaisvahvistus vapaaehtoistyöntekijäksi. Valitettavasti kuitenkin ruotsalainen vahvistuksemme saikin kutsun takaisin Ruotsiin polvileikkaukseen, joten hänen visiittinsä talossa olikin lopulta yhden päivän mittainen, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Talon naiset eivät ole aktiivisimmasta päästä, kun puhutaan asioiden toteuttamisesta, mutta yllätykseksemme päivänä, jolloin ruotsalainen tuli kanssamme taloon, tytöt oikein "puhkesivat kukkaan" ja energiatasot moninkertaistuivat. Ennennäkemättömällä innostuksella he olivat valmiita aloittamaan maalausurakan, jonka valmistuminen oli meidän mielestämme vähintäänkin epävarmaa. Kaikista epäilyksistämme huolimatta he innoissaan repivät seinistä teippejä pois ja valmistelivat niitä maalia varten. Yksi naisista oli jo tehnyt itselleen päähineenkin maalausta varten. Päätimme tässä vaiheessa käydä hotellilla hakemassa tietokoneen talolle, jotta saisimme maalausurakan ohella kutsut ja posterit fashion showta varten valmiiksi. Ruotsalainen kuitenkin jäi hotellille eikä siis palannut naisten talolle kanssamme. Kappas kehveliä tällä oli sellainen vaikutus, että maalit eivät ole seinällä vielä tänäkään päivänä. Motivaatio ja innostus kokivat inflaation miehen poistuttua talosta. Saimme sentään tehtyä posterin fashion showta varten.

Maalausurakan alkuinnostuksen aikaa

Suomalaisten Päivin ja Kristiinan sponsoroimat pelit & vehkeet

Todennäköisesti tätä miestä saamme lopulta kiittää maalausurakan valmistumisesta

Torstaina töihin saavuttuamme suurin osa asukkaista oli nukkumassa. Syynä tähän oli uuden asukkaan yöllä käynnistynyt synnytys, joka lopulta tapahtui talossa muiden naisten avustuksella. Nainen ja vauva olivat lähteneet sairaalaan ennen meidän tuloamme, joten heitä tuskin enää näemme, koska taloon ei oteta yhtäaikaisesti kahta näin pientä vauvaa. Hyvä uutinen oli, että lapsi oli kuuleman mukaan (ainakin päällisin puolin) terve.

Strateginen palaveri Louisin ja ruotsin vahvistuksen kanssa

Perjantaina kävimme vierailemassa Montessorin orpokoti-koulussa, joka on paikallisen naisen Suzanan perustama ja ylläpitämä. Tämä oli myös alunperin yksi vaihtoehdoistamme, kun arvoimme harjoittelupaikkoja Sansibarilla. Lisätietoa paikasta löytyy täältä: http://suomi.tanzaniavolunteers.com/sansibar/tyopaikat/montessori-koulu-ja-orpokoti/

Mukaamme orpokotiin lähti naisten talolta Abby, joka on itse mahdollisesti kiinnostunut työskentelemään vapaaehtoisena lasten kanssa. Idea on mielestämme hyvä, ja halusimme hänet ehdottomasti mukaamme vierailulle, jos se vaikka edistäisi suunnitelmia toivottuun suuntaan. Vierailu oli kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen kokemus, ja lapset vaikuttivat todella onnellisilta talossa, hulimatta materiaalisesta köyhyydestä. Lapset myös olivat todella hyväkäytöksisiä, kättelivät meidät saavuttuamme. Ei näin käynyt Suomessa päiväkodissa työskennellessä! Omistaja Suzana oli hyvin lämminsydäminen nainen ja talo tuntui turvalliselta paikalta lasten kasvua ajatellen. Tällä hetkellä talossa asui vakituisesti 13 orpolasta. Talossa oli tällä hetkellä myös yksi irlantilainen mies ja yksi sveitsiläinen nainen vapaahtoistyöntekijänä, jotka tapasimmekin. Sovimme myös vierailevamme orpokodissa uudelleen, ennen kuin poistuisimme Sansibarilta.

Lauantaina lähdimme naisten kanssa Prison islandiin, mutta siitä loihdimme vielä oman blogikirjoituksensa!