Tansania
Tansania sijaitsee Itä-Afrikassa päiväntasaajan etelä puolella. Tansanialla on yhteensä kahdeksan naapurivaltiota, jotka ovat pohjoisessa Uganda ja Kenia sekä Afrikan suurin järvi Viktorian järvi. Idässä vastaan tulee Intian valtameri, jonka rantaviivaa on yhteensä 1424 kilometriä. Etelessä maa jakaa rajansa Mosambikin kanssa, lounaassa Malawiin ja Sambian kanssa, lännessä Zaireen kanssa sekä luoteessa Burundiin ja Ruandan kanssa. Valtion rajat kulkevat myös Tanganjika -järven sekä Njassa -järven poikki. Manneralueen lisäksi Tansanian yhdistyneeseen tasavaltaan kuuluvat saaret Pemba, Sansibar sekä Mafia.
 |
| Tansanian kartta |
Tansanian maasto on monimuotoista ja se koostuu suurista vuoristoalueista, savanneista, järvistä sekä rannikosta koralliriuttoineen ja mangrovemetsineen. Myös Afrikan korkein vuori Kilimanjaro ja suurin järvi Viktorian järvi sijaitsevat Tansaniassa. Maan ilmasto on subtrooppinen ja suuressa osassa maata on vuoden aikana kaksi sadekautta. Maan kasvillisuus ja eläimistö on erittäin monipuolinen ja yksi tunnettu eläin Tansaniassa onkin musta sarvikuono. Noin 39% maan pinta-alasta onkin suojeltuja luonnonpuistoja tai riistansuojelualueita. Silti Tansania menettää vuosittain paljon metsää maanviljelyn alle. Muita Tansanian ympäristöongelmia onkin aavikoituminen, maan pinnan eroosio ja rannikon koralliriuttojen tuhoaminen. Salametsästys luonnonpuistoalueilla sekä norsunluun salakuljettaminen aiheittavat paljon ongelmia viranomaisille.
Tansanian talous on ollut tasaisessa kasvussa pitkään, mutta maan köyhät väenstöryhmät eivät ole paljoakaan päässeet siihen osalliseksi. Edelleenkin yli puolet väestöstä elää alle dollarin päivässä. Tansanian pääelinkeino on maanviljely, joka työllistää 80% väestöstä. Suurin osa maataloustuotteista menee suoraan omaan käyttöön. Kahvi on ollut perinteisesti tärkein vienituote, mutta 90-luvun aikana cashewpähkinöistä tuli suurin vientituote. Kulta on nykyään maan tärkein vientiartikkeli. Myös turismi on tärkeä tulonlähde vaikka ulkomaalaiset yhtiön hallitsevatkin toimintaa. Suurimmat turisti houkuttimet Tansaniassa on Kilimanjaro sekä Serengetin luonnonpuisto. Taloudellisesta kasvusta huolimatta Tansania on vielä hyvin riippuvainen kansainvälisestä avusta, vaikka suurin osa maan ulkomaan velkaa mitätöitiinkin vuonna 2001. Noin 40% valtion budjetista rahoitetaan kehitysavulla.
Sansibar
Saariston nimi Sansibar tulee alun perin arabia kielen sanoista Zinj el-Barr, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä mustien maata. Sansibarin saariston saariryhmä koostuu kahdesta suuremmasta saaresta sekä neljästätoista pinemmästä saaresta. Suurin saarista, Unguja eli Sansibarin saari sijaitsee noin 40km päässä Tansanian mannermaasta. Unguja on suahilin kielinen nimi Sansibarille, jota varsinkin paikalliset käyttävät erottamaan Sansibarin saaren Sansibarin saaristosta.
 |
| Sansibarin saaristo |
Sansibarin saaristo on hyvin matalaa ja tasaista. Saaren länsipuoli soveltuu hyvin maanviljelykseen hedelmällisen maaperän ansiosta. Itäpuolen maaperä on varsin ohutta korallimaannosta, joka soveltuu lähinnä vain kaskiviljelyyn. Sansibarin ilmasto on kostean trooppinen ympäri vuoden. Säännöllisesti suuntaansa vaihtavat merituulet ovat tehneet purjehtimisen helpoksi ja näin ollen kulkeminen meriteitä pitkin Arabian niemimaalta, Persianlahdelta ja jopa Intian niemimaalta Sansibarille on ollut mahdollista.
 |
| Rahtilaiva |
Ilman ihmisen vaikutusta saarten kasvillisuus olisi pääasiallisesti trooppista metsää tai korallimetsää, mutta ajan myötä maisema on kuitenkin muuttunut maatalousvaltaiseksi. Sansibarilla tavattavien kasvi- ja eläinlajien määrä jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin Itä-Afrikan mantereen lajimäärät, mutta saarilla usein tavataan lajeja, joita ei esiinny missään muualla.
 |
Kalastaja
|
Sansibarin talouden perustana on perinteisesti ollut maanviljely, rakasvit, kalastus, käsityöt, metsätalous ja karjankasvatus. Saarien erittäin lämmin ja kostea ilmasto soveltuu hyvin kookospähkinän ja mausteneilikan sekä muiden Intiasta ja Madagaskarilta tuotujen maustekasvien viljelyyn. Sansibari tärkeimpiä rahakasveja ovat perinteisesti olleet neilikka ja kookospalmu ja maataloustuotteet ovat muodostaneet noin 90% saaren viennistä. Riisi on saaren ensisijainen ravintokasvi vaikka tuotannosta suuri osa menee vientiin. Tiheään asutuilla saarilla ruan riittävyys on kuitenkin jatkuva ongelma. Maatalouden rinnalla myös kalastus on taloudellisesti hyvin merkittävää. Kalastus työllistää neljänneksen saaren työvoimasta. Maatalouteen ja luonnonvaroihin perustuvan elinkeinon rinnalle on viime vuosina erityisesti nousseet turismi, satama- ja varustamoala sekä kaupankäynti.
 |
| Torilla myytäviä tuotteita |
Suurimpia ongelmia Sansibarin taloudessa ovat työttömyys, inflaatio, ruoka- ja energiavarojen puute sekä saaren negatiivinen maksutase. Tuotanko keskittyy edelleen liiaksi vain muutamiin tuotteisiin. Myös nopea väestön kasvu on johtanut moniin ongelmiin. Luonnonvarojen käyttö on myös usein kestämätöntä.
 |
| Käsitöitä |
 |
| Mausteita |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti